Piikkinä anturassa 3

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN (JTO) IHMEELLISET
KOUKEROT

Suomen Tiibetinmastiffit ry peräänkuuluttaa kasvattajien ja yhdistyksen välistä yhteistyötä. Sen hengessä teimme työryhmänä korjausesityksiä vuoden 2015 alusta voimaan astuvaan JTO:n päivitykseen. Jätimme esityksemme vuoden 2012 vuosikokouksessa, jonka jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään.

Tuon tässä esiin JTO:ssa huomaamiamme selkeitä asiavirheitä sekä virheellisiä väittämiä, jotka asian tärkeys huomioiden ovat osoitus siitä vakavuudesta, jolla jalostustoimikunta itse JTO:n suhtautuu (pitäisihän JTO:n olla rodun jalostuksen ohjenuora). Tummennetut kohdat tekstissä ovat suoraa lainausta jalostustoimikunnan tekemästä päivityksestä, tummentamattomat taas kommenttejani.

Suomen Tiibettiläiset ry perustettiin vuonna 1971 jolloin siihen kuului useita rotuja, kuten tiibetinspanielit, tiibetinterrierit ja lhasa apsot. Tiibetinmastiffit liittyivät siihen vuonna 1982 jolloin Suomen Tiibetinmastiffit perustettiin.
Suomen Tiibetinmastiffit ry:n perustamispäätös on tehty Helsingin Messukeskuksessa pidetyn näyttelyn yhteydessä 3.12.1989, yhdistykseksi rekisteröinti sekä sääntöjen hyväksyntä on tapahtunut vuonna 1991 ja Suomen Kennelliiton alaiseksi jäsenyhdistykseksi se on hyväksytty 5.5.1992.

Vuosina 2009–2011 on ainoastaan yhdessä yhdistelmässä vanhempien lonkat ovat olleet D+C, kaikissa muissa joko toinen tai molemmat vanhemmat ovat olleet tervelonkkaisia. Tässä valossa raja-arvon asettamisella ei näyttäisi olevan isompaa merkitystä, sillä kahta sairasta ei yhdistetä nytkään.
Vuonna 2012 rekisteröidyistä pentueista oli kahdessa yhdistelmänä D+C vanhemmat, yhdessä tiedossa vain toisen vanhemman lonkka-arvo (toinen vanhemmista ulkomainen), joka oli D.

Tiibetinmastiffilla esiintyneitä silmäsairauksia ovat… entropia (silmäluomien sisäänpäinkiertyminen), ektropia (silmäluomien ulospäinkiertyminen)
Entropia tarkoittaa aivan muuta kuin tässä annetaan ymmärtää, ektropia ei taas tarkoita yhtään mitään. Oikeat termit olisivat entropium ja ektropium.

Liian kireät silmäluomet taas saattavat kääntyä sisäänpäin ja seurauksena on entropia, silmäluomen sisäänpäin kääntyminen, jossa ripset ärsyttävät itse silmää. Pään rakenteen ja nahan määrän merkitystä entropian syntyyn tiibetinmastiffeilla tulee tutkia lisää.
Entropiumin syyksi ei riitä liian kireät silmäluomet, vaan pikemminkin sen aiheuttaa liian löysät luomen tukirakenteet. Mitenkähän yhdistys aikoo toteuttaa tutkimuksen ”pään rakenteen ja nahan määrän merkityksestä ”entropian” syntyyn”? Entropium ei mielestäni ole periytyvä sairaus, ja ongelman syyt johtunevatkin kallon muodosta sekä silmien koosta ja sijainnista. Entropiumia esiintyy niin sairaiden kuin terveiden yhdistelmien jälkeläisissä kutakuinkin samoissa määrin. Entropium on korjattavissa kirurgisesti, toisin kuin Distichiasis, jonka vakavuutta jalostustoimikunta mielellään vähättelee (oma lehmä ojassa?), on oletettavasti periytyvä:

Distichiasis on silmäsairaus, jossa silmäluomessa kasvaa ylimääräisiä ulospäin kasvavia ripsiä. Ylimääräisiä ripsiä voi kasvaa sekä ylä- että alaluomessa. Distichiasis saattaa aiheuttaa sarveiskalvon ärsyyntymistä, silmätulehduksia, kyynelnesteen lisääntynyttä eritystä ja silmän siristystä. Distichiasista voidaan hoitaa nyppimällä ylimääräiset ripset pois, leikkaus- tai jäädytyshoidolla tai polttamalla. Usein kuitenkin ripset kasvavat takaisin. Distichiasista tavataan useilla eri roduilla ja sairauden oletetaan olevan perinnöllinen” (Lähde: Hannes Lohen geenitutkimusryhmä).

Suomessa Koirien Geenitutkimusryhmän yhtenä tavoitteena on tunnistaa uusia epilepsiageenejä. Geenilöydöt mahdollistaisivat DNA-testit roduille epilepsian vastustamiseksi. Joulukuussa 2010 näytteet oli kerätty 129 tiibetinmastiffilta.
JTO tuo eri yhteyksissä esiin ongelman vakavuuden. Miksei tuloksista ole esitetty yhteenvetoa, vaikka sillä olisi suuri merkitys jalostusvalintoja tehtäessä, kuitenkin on tuotu USA:ssa tehdyn, vastaavanlaisen tutkimuksen tuloksia esiin?

…raskasrakenteisuus on tuonut mukanaan uusia ongelmia, kuten kyynärniveldysplasian, jota oli totuttu pitämään enemmän muiden suurten ongelmana, sekä lisääntyvät ristisideongelmat.
Tämä on vääristettyä tietoa. Itse asiassa kyynärniveldysplasia ei ole lisääntynyt aiemmasta, niitä vain ei aiemmin kuvattu nykyisessä laajuudessa (PEVISA), ristisideongelmat taas ovat vähentyneet viime vuosina.

Liioiteltuja piirteitä ei tällä hetkellä esiinny kovin paljoa Suomessa, mutta valitettavasti muoti-ilmiö on rantautumassa myös meille ja ne ovat lisääntymään päin.
Onpa sekava lause. Jos tässä viitataan alkuperältään rodunomaisiin tiibetinmastiffeihin, olisi syytä lukea tiibetiläisen Luo Go’n artikkeli tältä samaiselta sivustolta ”Tiibetinmastiffin rotutyyppi ja rakenne Tiibetissä”.  Vai onko kyse muoti-ilmiöstä tuoda maahan jalostusmateriaalia, jolla rotua elvytettiin Euroopassa 1970- ja -80-luvuilla; materiaalia, joiden jälkeläiset juuri ja juuri täyttivät (urokset harvemmin) sen aikaiset kokovaatimukset (uros 65 cm, narttu 56 cm), ja joka oli suurella todennäköisyydellä rotua Bhotia, joka on oma rotunsa (toisin kuin JTO:ssa annetaan ymmärtää). Miksei näitä jalostukseen tuotuja koiria ole esitetty näyttelyissä ja näissäkö on
rotumme tulevaisuus? Jos kyse on tästä vaihtoehdosta, on kyseessä todellakin valitettava muoti-ilmiö, jolla saadaan rodun jalostus jakautumaan kahteen eri suuntaan, toinen palaa 1980-luvulle, toisen pyrkiessä kohti alkuperäistä tiibetinmastiffia.  Artikkeli ”Pikkuserkku Himalayan Sheepdog tai Bhotia” saattaa osittain valaista asian tätä puolta.

Kasvattajien ja yhdistyksen, sekä kasvattajien keskinäisten suhteiden tulisi olla avoimet ja eri uhkakuvat pitäisi rohkeasti nostaa esiin. Koko rodun jalostuksen tavoitteiden tulisi olla kasvattajien keskuudessa laajasti hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä. Taidatkos sen paremmin sanoa! Siitä vaan vaikka ensiksi muotoilemaan JTO sellaiseen muotoon, jonka takana kasvattajat voivat olla, mieluummin jopa yhteistyössä heidän kanssaan. Me kasvattajat toivomme yhdistykseltä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ennen sitä on turha puhua yhdistyksen ja kasvattajien yhteistyöstä.

Jorma Pitkänen

Comments are closed.